top of page

Kissa, kukko ja kettu

Ukrainalainen kansansatu

Selkomukauttanut: Sini Kaartinen

Olipa kerran kissa ja kukko.

He asuivat talossa metsän laidalla.

Kissa rakasti soittaa viulua ja kukko laulaa.

He elivät onnellisina yhdessä.

 

Eräänä päivänä

kissa lähti metsään etsimään ruokaa.

Kukko jäi vahtimaan taloa.

Kissa kehotti kukkoa:

”Kun olen poissa kotoa,

et saa päästää ketään sisälle.”

”En päästä ketään sisälle”,

lupasi kukko.

 

Metsän laidalla vaani kettu.

Se huomasi kukon olevan yksin kotona.

Ketulla oli nälkä

ja se rakasti kukkopaistia.

Kettu juoksi kukon luokse talolle

ja pyysi kukkoa avaamaan oven.

 

”Kukko pieni, päästä minut sisään.

Saat minulta jyviä ruuaksi.”,

kettu aneli.

Kukko vastasi ketulle:

”Kissa sanoi,

että en saa päästää ketään sisälle.”
Kettu jatkoi anelua:

”Kukko kiltti, päästä minut sisään.”

Mutta kukko ei päästänyt kettua sisälle.

 

Viimein kukko kyllästyi sanomaan ei

ja se avasi ketulle oven.

Siinä samassa kettu nappasi kukon kainaloon

ja lähti juoksemaan metsään.

 

Kukko kiekui niin kovaa kuin pystyi:

”Kissa, kissa, auta minua,

muuten en enää näe sinua.

Kettu haluaa minut uunissa paistaa

ja kukkopaistia maistaa.”

 

Kissa kuuli kukon huudon.

Se juoksi ketun luokse

ja nappasi kukon itselleen.

Kettu juoksi takaisin metsään.

 

Kissa oli vihainen kukolle.

”Et saa päästää kettua sisään,

muuten kettu nappaa sinut.”,

kissa selitti.

Kukko ymmärsi tilanteen

ja he menivät yhdessä takaisin kotiin.

 

Seuraavana päivänä

kissa lähti metsään etsimään ruokaa.

Kukko jäi vahtimaan taloa.

Kissa muistutti kukkoa:

”Kun olen poissa kotoa,

et saa päästää ketään sisälle.”

”En päästä ketään sisälle”,

lupasi kukko.

 

Kun kissa oli poissa,

kettu ilmestyi talolle.

”Kukko pieni, päästä minut sisään.

Saat minulta jyviä ruuaksi.”,

kettu pyysi.

Kukko vastasi ketulle:

”Kissa sanoi,

että en saa päästää ketään sisälle.”
Kettu jatkoi:

”Kukko kiltti, päästä minut sisään.”

Mutta kukko ei päästänyt kettua sisälle.

 

Viimein kukko myöntyi

ja se avasi ketulle oven.

Siinä samassa kettu nappasi kukon kainaloon

ja lähti juoksemaan metsään.

 

Kukko kiekui niin kovaa kuin pystyi:

”Kissa, kissa, auta minua,

muuten en enää näe sinua.

Kettu haluaa minut uunissa paistaa

ja kukkopaistia maistaa.”

 

Kissa kuuli kukon huudon.

Se juoksi ketun luokse

ja pelasti kukon.

Kettu juoksi takaisin metsään.

 

Kissa oli vihainen kukolle.

”Et saa päästää kettua sisään,

muuten hän nappaa sinut.”,

kissa selitti.

Kukko ymmärsi tilanteen

ja he menivät yhdessä takaisin kotiin.

 

Jälleen seuraavana päivänä

kissa lähti metsään etsimään ruokaa.

Kukko jäi vahtimaan taloa.

Kissa muistutti jälleen kukkoa:

”Kun olen poissa kotoa,

et saa päästää ketään sisälle.”

”En päästä ketään sisälle”,

lupasi kukko.
 

Kun kissa oli poissa,

kettu ilmestyi talolle.

”Kukko pieni, päästä minut sisään.

Saat minulta jyviä ruuaksi.”,

kettu anoi.

Kukko vastasi ketulle:

”Kissa sanoi,

että en saa päästää ketään sisälle.”
Kettu jatkoi anelua:

”Kukko kiltti, päästä minut sisään.”

Mutta kukko ei päästänyt kettua sisälle.

 

Viimein kukko myöntyi

ja se avasi ketulle oven.

Siinä samassa kettu nappasi kukon kainaloon

ja lähti juoksemaan metsään.

 

Kukko kiekui niin kovaa kuin pystyi:

”Kissa, kissa, auta minua,

muuten en enää näe sinua.

Kettu haluaa minut uunissa paistaa

ja kukkopaistia maistaa.”

 

Kissa kuuli kukon huudon.

Se juoksi ja juoksi,

muttei saanut kettua kiinni.

Kettu palasi omaan kotiinsa kukko mukanaan.

 

Kissa sen sijaan palasi yksin kotiin.

Se oli surullinen,

että kettu oli napannut kukon.

Kissa itki, itki ja itki.

 

Sitten kissa keksi,

että se rankaisee kettua.

Kissa suunnitteli,

että se nappaisi ketun poikaset.

Niin kuin kettukin oli napannut kukon.

 

Kissa pakkasi viulun ja ison säkin

ja lähti ketun talon luokse.

Kettu asui metsän toisella puolella

yhdessä kolmen poikasen kanssa.

Kissa saapui ketun talon luokse.

 

Kissa alkoi soittaa viulua ja laulaa:

”Hei, hei ketut,

veikeät heput.

Kuka haluaa kanssani soittaa

ja viulun tahdissa laulaa?”

 

Yksi ketun poikasista kuuli laulun

ja innostui.

Se lähti ulos katsomaan,

mistä musiikki kuului.

Kun ketun poikanen tuli ovesta ulos,

kissa nappasi sen säkkiinsä.

 

Kissa jatkoi viulun soittamista

ja laulamista.

”Hei, hei ketut,

veikeät heput.

Kuka haluaa kanssani soittaa

ja viulun tahdissa laulaa?”

 

Toinen ketun poikasista kuuli laulun

ja innostui.

Se lähti ulos katsomaan,

mistä musiikki kuului.

Kun ketun poikanen tuli ovesta ulos,

kissa nappasi sen säkkiinsä.

 

Kissa jatkoi viulun soittamista

ja laulamista.

”Hei, hei ketut,

veikeät heput.

Kuka haluaa kanssani soittaa

ja viulun tahdissa laulaa?”

 

Viimeinenkin ketun poikanen kuuli laulun

ja innostui.

Se lähti ulos katsomaan,

mistä musiikki kuului.

Kun ketun poikanen tuli ovesta ulos,

kissa nappasi sen säkkiinsä.

Nyt kissalla oli säkissä kaikki ketun poikaset.

 

Sisällä kettu valmisti keittoa isossa padassa.

Kukko tärisi pelosta talon nurkassa.

Juuri kun kettu oli lisäämässä kukon keittoon,

se havahtui.

Ketun poikaset olivat poissa.

 

Kettu lähti ulos etsimään poikasiaan.

Kettu tuli ovesta ulos

ja kissa nappasi sen säkkiinsä.

Kissa ripusti säkin puun oksalle

ja lähti ketun talolle pelastamaan kukkoa.

 

Kissa saapui ketun talolle.

Kissa nappasi kukon ja keiton

ja juoksi ne kainalossaan takaisin omaan kotiin.

 

Kissa ja kukko olivat jälleen yhdessä kotona.

He söivät ketun tekemää keittoa koko viikon.

Kukko lupasi,

ettei enää koskaan avaisi ovea kenellekään.

Kissa ja kukko elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Sen pituinen se.

bottom of page